 |
Kuvassa 2.6 on esitetty TKK:n fysiikan laboratoriossa käytössä olevan rekisteröintilaitteiston toimintaperiaate. Tutkittava preparaatti on näytealtaassa valolta suojatussa kaapissa. Yksittäissolumittauksissa näyteallas on sijoitettu käänteismikroskoopin työtasolle. Tällöin näyteallasta valaistaan infrapunavalolla, joka ei stimuloi tutkittavia reseptoreja. Käänteismikroskooppiin on liitetty videokamera, joka on herkkä myös infrapunavalolle. Videokameraan on kytketty pieni monitori, josta preparaattia voidaan tarkkailla. Imupipetin liikuttelua varten työtasoon on kiinnitetty paikannussauvalla ohjattava mikromanipulaattori. ERG-mittauksessa preparaatti voidaan sijoittaa kiinteään näytepitimeen eikä itse preparaatin visuaaliseen tarkkailuun ole tarvetta.
Preparaatille johdettava valo on jaettu kahteen eri suodinten läpi kulkevaan säteeseen: taustakanavaan ja stimuluskanavaan (kuvaan 2.6 on piirretty vain stimuluskanava). Yksittäissolumittauksessa stimuluskanavan valo johdetaan preparaatille valokaapelin avulla. ERG-mittauksessa valonsäde ohjataan retinalle peileillä. Stimuluskanavan valon aallonpituus valitaan manuaalisesti sijoittamalla halutut suotimet valonsäteen kulkutielle. Valonsäde kulkee myös mikrotietokoneen ohjaaman harmaakiilan läpi, jonka optinen tiheys kattaa noin kolme ja puoli dekadia stimulusintensiteettiä. Usein joudutaan käyttämään lisäksi manuaalisesti vaihdettavia harmaasuotimia suuremman intensiteettialueen kattamiseksi. Mikrotietokoneen ohjaama magneettinen suljin hoitaa valostimuluksen ajoituksen. Taustakanavan ohjaus on kokonaan manuaalinen. Taustakanava voidaan sulkea kokonaan käsiohjatun sulkimen avulla ja valon aallonpituutta ja intensiteettiä voidaan säätää interferenssisuotimilla, harmaasuotimilla ja harmaakiilalla.
Näytealtaaseen johtaa useita letkuja, joiden avulla preparaatille voidaan tarpeen mukaan johtaa erilaisia elatusliuoksia. Preparaattia huuhteleva liuos valitaan yleensä manuaalisesti sulkemalla ja avaamalla halutut liuosletkut. Yksittäissolumittauksissa testattiin myös askelmoottorin avulla toteutettua liuoksen nopeaa vaihtoa. Kyseisissä kokeissa tutkittava solu tuodaan kaksihaaraisen putken suulle. Putken eri haaroista virtaa eri liuos ja putken paikkaa voidaan ohjata mikrotietokoneen avulla. Normaalitilanteessa solu on tavallista elatusliuosta syöttävän putken suulla. Tutkittavalle solulle voidaan antaa pulssimaisia annoksia haluttua liuosta siirtämällä kaksihaaraista putkea hetkellisesti siten, että solua huuhteleva putken haara vaihtuu.
Mitattava signaali saadaan näytealtaan ja (yksittäissolumittauksissa) mikropipetin hopeakloridielektrodien kautta. Signaalia vahvistetaan ja se johdetaan analogisuotimen kautta mikrotietokoneen A/D-kortille. Mikro tallentaa rekisteröimänsä signaalin ensin keskusmuistiin ja kunkin mittaussekvenssin päätteeksi kiintolevylle.