Mitattaessa pikoampeeritason signaaleja mittausjärjestelmän maadoitus- ja häiriösuojausongelmat tulevat erittäin selkeästi esille. Ongelma on erityisen hankala, kun järjestelmään kuuluu mikrotietokone, koska mikrotietokoneiden häiriösuojaus ei yleensä ole laboratoriostandardien mukainen. Ideaalitilanteessa mikrotietokone tulisi erottaa galvaanisesti mittauselektroniikasta, mutta tämä on lähes mahdotonta, kun mikrotietokone toimii signaalin rekisteröijänä.
Sauvasolun pH-säätelymekanismien tutkimista varten mittauslaitteistoon on suunniteltu lisättäväksi solun pinta-pH:n mittaus ioniselektiivisillä mikroelektrodeilla. Solun sisä-pH:ta voitaisiin puolestaan mitata fluoresoivien merkkiaineiden avulla. Näiden pH-mittausten aikana on tarpeen myös seurata solun pimeävirran muutoksia, joten mittausjärjestelyt edellyttävät rekisteröintiohjelmistolta rekisteröintiä usealla kanavalla. Fluoresenssimittaus vaatisi myös varsin monipuolista stimulus-ohjausta rekisteröinnin aikana.
Valostimulusten osittainen käsiohjaus on hieman ongelmallinen nykyisessä rekisteröintijärjestelmässä. Askelmoottorin ohjaama toinen harmaakiila toisi lisää dynamiikkaa tietokoneen suoraan ohjaamaan stimulusvalon intensiteettiin. Jos stimulukset olisivat täysin tietokoneen ohjaamia, käsin tehtyjä muutoksia ja mikrotietokoneen tallentamia parametreja ei tarvitsisi erikseen pitää toistensa kanssa ajantasalla. Ideaalitilanteessa myös taustakanavan ja liuosvaihtojen tulisi olla kokonaan mikrotietokoneen ohjaamia.
Rekisteröinnin toteuttaminen keskeytyspohjaisesti voisi selkeyttää rekisteröntisovelluksen rakennetta. Keskeytysten käsittelyn aiheuttamien viiveiden arviointi DOS-ympäristössä on kuitenkin suhteellisen hankalaa. Tiukkaa reaaliaikaista prosessointia tukevan käyttöjärjestelmän käyttöä kannattaakin harkita, jos rekisteröintijärjestelmää monipuolistetaan merkittävästi nykyisestä. Tällöin voitaisiin esimerkiksi harkita koko kokeen aikana tapahtuvan matalataajuisen rekisteröinnin toteuttamista. Rekisteröity signaali voitaisiin tallentaa suoraan levylle (luonnollisesti sopivasti puskuroiden). Signaalin piirtäminen ruudulle rekisteröinnin aikana tekisi erillisen muistioskilloskoopin tarpeettomaksi.
Vaikka rekisteröintisovelluksen nykyinen versio onkin toiminut lähes ongelmitta, sovelluksen suoraviivainen laajentaminen alkaa olla ongelmallista. Ohjelmiston rakenne kaipaisi selkeyttämistä, jonka pohjana tässä työssä esitetty rekisteröintiohjelmiston analyysimalli voi toimia. Samalla ohjelmistolle tulisi toteuttaa kunnolliset moduulitestit.
Erilaiset laboratoriokäyttöön tarkoitetut rekisteröintijärjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi tässä työssä käytetty LabMaster-kortti alkaa nykykriteerien mukaan olla vanhentunutta tekniikkaa. Tilanne on malliesimerkki ongelmista, joiden kanssa joudutaan elämään, kun kehitettävään ja ylläpidettävään järjestelmään sisältyy komponentteja, joiden valmistusmenetelmät kehittyvät nopeasti. LabMaster on fototransduktiotutkimuksessa tehtäviin mittauksiin täysin käyttökelpoinen kortti, mutta lähivuosina ISA-väyläisten mikrotietokoneiden löytäminen voi käydä hankalaksi. Näin ollen rekisteröintisovelluksen tulevaisuutta ajatellen olisi hyvä pyrkiä ratkaisuun, joka ei riipu voimakkaasti käytetystä rekisteröintikortista kuten nykyinen rekisteröintisovellus. Toisaalta yleiskäyttöisten rekisteröintiohjelmistojen käytössä on ongelmansa. Esimerkiksi halutunlaisten rekisteröinnin aikaisten stimulussekvenssien aikaansaaminen ja rekisteröidyn signaalin ja parametrien saattaminen jatkokäsittelylle sopivaan muotoon voivat muodostua ongelmiksi.